Vastaukset mieluiten omalla nimellä. Toisen henkilön nimellä vastaaminen on kiellettyä ja siitä voi tulla seuraamuksia.
Halutessasi voit vastata keksimälläsi nimimerkillä, joka ei saa olla toisen henkilön nimi.

Alkuperäinen kysymys

Yrjö Prungi, Marttila Prungin sukulainen

Etsin Yrjö (ehkä Göran) Simonpoika Prunkin (Prungi), vanhenpia, lapsia ja aviopuolisoa. Hän toimi nimismiehenä Marttilassa n.1680-n. 1700. Yrjö syntynyt n. 1615 Marttila Prungi

Vastaukset

Muuten vaikeaa      13.7.2010

Lisätiedot tarpeen, voitko täsmentää kysymystä?

googlaa      13.7.2010

Googlaamalla löytyy kokopaljon sukua Lapset: 1) Yrjö (katso taulu 3) s. n. 1615 Marttila, Prunkilan Prunki, k. 29.12.1713 Marttila, 98 v. Nimismies, valtiopäivämies. 2) Jaakko Simonpoika Ilves s. Marttila, Prunkilan Prunki. Porvari. Asuinpaikka Turku. Mainitaan 1661. Puolisot: ¤¤ 1) Erkintytär, Liisa s. 1647 Loimaa (Alastaro), Niinijoensuun Pietilä. Isä Erik Henriksson Spåra, Loimaan nimismies, ja äiti Anna Eriksdotter Florina, Loimaan nimismiehen tytär. Katso taulussa 3 Sofia Erkintytär! (Salme Palosaari) ¤¤ 2) Tolpo, Katarina Henriksdotter 3) Vappu s. 1646? Marttila, Prunkilan Prunki, k. 20.05.1698? Lietoinmäen emäntänä, jolloin haudattu 21.08.1698 Karinaisten kirkkoon. Mainitaan 1665 - 1666. Saattaisi olla se Vappu Simontytär, joka avioitui "Lietonperään". Olisi silloin syntynyt kuoliniästä laskettuna 1646 Marttilassa ja kuollut 52-vuotiaana leskenä Liedonperässä 20.05.1698 Marttilassa. Haudattu kappelisrk:n kirkkoon 21.08.1698 Karinaisissa. Puoliso olisi siten Matts Jöransson Liedonperästä, syntynyt 1625 ja kuollut 16.04.1697 Marttilassa. Haudattu kappelisrk:n kirkkoon samanaikaisesti vaimonsa kanssa 21.08.1698 Karinaisissa. (Salme Palosaari) 4) Riitta s. 1660 tai 1647 Marttila, Prunkilan Prunki, k. 26.12.1722 tai 19.03.1724 (jolloin haudattu 22.03.1724 Marttilan kirkkoon). Mainitaan 1660 - 1663. Kuoli kirkonkylässä 26.12.1722 ollessaan 61 v 6 kk, tai 77-vuotiaana leskenä Seppä­lässä 19.03.1724 (tällöin olisi syntynyt kuoliniästä laskettuna 1647 Marttilassa ja haudattu Marttilan kirkkoon 22.03.1724). (Salme Palosaari)

Prungin sukulainen      13.7.2010

Kiitos Googlaajalle tiedoista.Joillekkin se tuntuu vain olevan vaikeaa,kun ei pysty kysymyksiä lukemaan ja toiset selvittää hetkessä...Onkohan tämä Spåra samaa sukua kuin Spåret ja olisikohan Florina Paimiolaisen pappismies Floriniuksen tytär?

Ei eksyvä tietä kysy      14.7.2010

Tiedon lähteeksi nimetyn tutkijan, toimistonhoitaja SP:n yhteystiedot ovat sukututkijaluettelossa http://www.genealogia.fi/linktoold/sukututk/frames.php?type=1&kieli=fi Usein vaivattomin tapa on kysyä suoraan siltä joka tietää.

Pirkko      14.7.2010

Ensiksi Spåra on sama kuin Spåre. Toiseksi tarkoitatko Florinalla Erik Henriksson Spåran vaimoa Anna Eriksdr Florinaa s. 30.6.1620 ja k. 1.3.1696 Loimaa. Annan isä oli Erik Thomasson Florinus, äiti N.N. He olivat kyllä samaa sukua paimiolaisten kanssa. - Timo Verhon kirjassa Marttilan talonpoikaissuvut 1500-1900 on Prunkin talon sukutaulu.

Prungin sukulainen      14.7.2010

Kiitos Pirkko täsmentävästä vastauksesta. Nyt alkaa selvitä tämä juttu. Erik Henriksson Spåra syntyi n.1610 Lemussa ja kuoli 1666 Alastaron Niinijoensuun Pietilässä. Hänen isänsä oli Henrik spåra synt. n.1580 jossain??ja vaimo Walborg, joka kuoli n. 1662 Lemussa. Henrik Spåran isä olisi Olaus Jacobi Spåra s.n 1540 ja k. 1611 Lemu, Toijola ja vaimo Elin Göransdotter Borskär? s.n 1550 Masku ja k. ennen 1609 Lemu. Voiko joku vahvistaa, että olen oikeilla jäljillä??

Prungin sukulainen      14.7.2010

Lainaus: ¤¤ 1) Erkintytär, Liisa s. 1647 Loimaa (Alastaro), Niinijoensuun Pietilä. Onko tämä Liisa Erkintytär s.1647 ehkä sama kuin Sofia Erkintytär minulla tieto s.1650 Loimaa, Niinijoki, Pietilä?? ja k 8.3.1722 paikka??

Pirkko      14.7.2010

Näinhän se myös minulla menee muualta saatujen tietojen mukaan.

Pirkko      14.7.2010

Vastaukseni liittyi ensimm. kysymykseen. Sofia ja Elisabet Eriksdr Spåra olivat sisaruksia. Sofian aviomies oli Marttilan Prunkin isäntä Jöran Simonsson Prunki ja Elisabetin Jakob Simonsson Prunki, Ilves. Tiedot olen saanut enimmäkseen Verhon ja Veli-Pekka Toropaisen tutkimuksista.

terv. Jens      14.7.2010

Oliko jollain siis tietoa, miten nuo Florinukset ovat toisilleen sukua? Itselläni on noukittu tietoja vain tuohon nimismies Eerik Tuomaanpoikaan asti.

Prungin jälkeläinen      14.7.2010

Minulla menee Florinukset näin: Erik Tuomaanpoika Florinus s.n 1590. Hänen isänsä Thomas Eskilinpoika Blom. s.n. 1540 ja k. 1602 vaimo Karin. Thomaksella myös muita lapsia: Christina Blom k. 21.10.1635 Lemu Mårten Florinus s.1572 Turku ja k. 1669 ja vaimo Karin Kristofferintytär Erik Florinus s.n.1590 vaimo Sara heillä tytär Anna s.30.6.1620 Jacobus Florinus k. tammikuu 1659 vaimo Margareta Simon Blom ja hänellä vaimo Elisabet Kettara

Prungin sukulainen      14.7.2010

Mielenkiintoista! Olaus Jacobi Spåra s.n.1540 ja k. 1611,Lemu. Hänellä puoliso Elin Göransdotter. Elinin äiti olisi Brita Berttilintytär Sjundbyätt!ja Britan isä Bertil Sjudbysläkten. Berttilin isä olisi vielä Henrik Östeninpoika Hästesko i Kalmusnäs i Kimito eli Angelniemen Sapalahden kartanonomistajasukuun kuuluva.Henrik k. n. 1530 ja hänellä Alissa Ragvaldintytär Sjundbystä eli Siuntiosta.Alissalla veli Jakob till Sjundby joka avioitui Kerstin Horn af Kanckasksen kanssa 1651.

Pirkko      14.7.2010

Nyt en osaa sanoa tästä "Prunkin sukulaisen" vastauksesta muuta kuin minulla tiedot poikkeavat Elin Jöransdrin vanhempien kohdalla. Sjunby-suku tulee minullekin ja Alissa Ragvaldsdr, mutta aivan eri yhteydessä. Mitä mieltä ollaan?

sukuhutkija      14.7.2010

Pirkko kertoi Prungi-tietojensa lähteet(Verho ym.) Prungin sukulainen ei ole maininut tietolähteitään, epäilen, ettei ne omiin "tutkimuksiin" perustu.

Prungin sukulainen      14.7.2010

Kyllä Pirkko ja hutkija ovat siinä oikessa,etten pysty tässäkohtaa osoittamaan omaa lähdettäni, koska ollaan niin vanhoissa asioissa. Innostuin katsomaan nämä asiat netistä muualta, mutta en kuitenkaan väheksy muiden selvityksiä,koska ne ovat samantapaisia. Netistä löydyi vahvistamaton lähde, että Jöran Hanssinpoika Borskär olisi ollut lampuoti Perniössä Knaapi, sekä luutnantti

Prungin sukulainen      15.7.2010

Tässä Toropaisen selvitystä asiasta: Veli Pekka Toropainen: Viiden polven taulu (Aninkainen 2001:1) I sukupolvi 1. Erik Henrikinpoika Spåra. Syntynyt n. 1610 Lemulla. Toimi Wittenbergien Loimaan vapaaherrakunnan voutina 1642-1651. Oli Loimaan käräjäkunnan nimismiehenä 1655-1666. Omisti Lemun Toijolan ratsutilan isänsä perintönä 1653-1657 sekä Alastaron Niinijoensuun Pietilän, joka toimi Loimaan vakinaisena nimismiehentilana, avioliittonsa kautta 1649-1666. Kuoli alkuvuodesta 1666 ja haudattiin Loimaan kirkkoon vuonna 1663 ostamaansa sukuhautaan. Puoliso ennen 1643 Anna Erikintytär Florina, Loimaan nimismiehen Erik Thomaksenpojan tytär. Anna haudattiin Loimaalla 1.3.1696. II sukupolvi 2. Henrik Olofinpoika Spåra. Syntynyt n. 1580 Lemulla. Mainitaan siellä 1602 lähtien. Toimi Oxenstiernan ja Wittenbergin omistaman Lemun Nyynäisten kartanon lampuotivoutina 1632-1643. Omisti Lemun Kallelan tilan 1605-1637 ja Lemun Toijolan kuolemaansa saakka. Omisti osan Turun Hakolan talosta äitinsä perintönä. Hänen mainitaan maanneen kuolinvuoteellaan Turussa 1653 loppuvuodesta. 3. Valborg Knutintytär. Syntynyt luultavasti Paraisten Över-Kirjalassa ennen vuotta 1590. Antoi 1657 suostumuksensa Lemun Toijolan tilan myyntiin ja sai tilalta elannon kuolemaansa saakka. Haudattu Lemulla 1662. III sukupolvi 4. Olaus Jacobi eli Olof Jacobsson Spåra. Syntynyt luultavasti Marttilan pitäjän Juvalla ennen vuotta 1546. Toimi 1567 Vehmaan kihlakunnan lainlukijana ennen pappisvihkimystään. Tuli Lemun kirkkoherraksi 15.8.1570. Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Omisti isänperintönä Liedon Vierun ja äidinperintönä Paraisten Kirjalan yhden tilan. Hankki Lemun Toijolan 1585 ja Raision Jokkisen 1601 omistukseensa. Hänestä sanottiin, että hän hoiti omaisuuttaan tarkemmin kuin virkaansa. Kuoli Lemun kirkkoherrana 1612-1613 ja haudattiin hautaansa Lemun kirkkoon. 5. Elin Göranintytär. Syntynyt luultavasti Maskun Kiveisissä. Omisti vanhempiensa perintönä Paraisten Kirjalan ja Kemiön Vretan Södergårdin ja Norrsundvikin sekä Vanajan Rastilan. Kuoli Lemulla 1609. 6. Knut Larsinpoika. Talollinen Paraisten Över-Kirjalan kylässä vuodesta 1584 kuolemaansa vuosina 1589-1590. 7. Karin Jacobintytär Hakola nuorempi. Syntynyt vuoden 1560 jälkeen luultavasti Turun Hakolan talossa. Mainitaan ensimmäistä kertaa vasta 1616 lastensa kanssa. Peri osan Turun Hakolasta ja Paraisten Lill-Kapellstrandin tilasta. IV sukupolvi 8. Jacob Olofinpoika Spåra. Rälssimies Marttilan Juvalta. Vaihtoi omistuksensa Marttilan Juvalla ja Eurassa 1556 Kustaa Vaasan kanssa niin, että hän sai saman määrän maata Liedon Moisiosta, Vierusta ja Mäenpäästä. Hankki Moision kartanoon lisäksi maata Paimion Rauta-alhosta ja Miettulasta sekä Marttilan Tilkaisista. Kuoli Liedossa ennen vuotta 1568. 9. Jacob Spåran toinen vaimo. Tästä aviosta syntyivät lisäksi tyttäret Valborg, Brita ja Margareta. 10. Jürgen Berendtinpoika Barsker eli Bårdskärer. Oli kotoisin Hampurista. Oli jo vuonna 1537 Ivar Flemingin palveluksessa, luultavasti tämän parturina ja haavurina. Ei ollut syntyjään rälssimies, vaan tuli säätyyn avioliittonsa kautta. Omisti vaimonsa perintömaana Maskun Kiveisten rälssitilan sekä Vanajan Rastilan. Kuoli vuoden 1570 paikkeilla. 11. Birgitta Erikintytär Knape. Kasvoi lapsuudestaan Sundholman kartanossa Ivar Flemingin vaimon Metta Ulvin luona. Meni avioliittoon kysymättä sukulaistensa neuvoa. Omisti perintömaanaan Maskun Kiveisen, Vanajan Rastilan, Janakkalan Maitoisenmaan sekä Kemiön Vretan Södergårdin ja Norrsundvikin Mellangårdin. Kuoli vuoden 1570 paikkeilla. 12.-13. Tiedot puuttuvat 14. Jacob Klemetinpoika Hakola. Porvarin poika Turusta. Mainitaan porvarina vuosina 1559-1586. Omisti Turun torin varrella keskiaikaisen Hakolan kivitalon. Toimi kaupunginkirjurina 1570-1574, kaupunginvoutina 1577-1578 sekä raatimiehenä 1573-1586. Osti 1586 kivisen kauppapuodin Hauenkuonon torilta. Kävi ulkomaankauppaa Lyypekkiin, Danzigiin ja Riikaan. Kuoli ennen 5.5.1590, jolloin hänen leskensä mainitaan. 15. Karin Jacobintytär Hakola. Hänen kerrottiin olevan rälssimiehen tytär, joka oli nainut kolme aatelitonta Turun porvaria, Jacob Hakolan, Matts Mårteninpoika Hakolan ja Erik Olofinpoika Spåra-Hakolan. Hoiti kaksi kertaa leskenä Hakolan kauppahuonetta. Avioitui toisen kerran talvella 1591-1592. Matts Hakola mainitaan vuoteen 1602. Karin avioitui kolmannen kerran syksyyn 1606 mennessä. Erik Hakola oli mainitun Henrik Spåran veli. Karin haudattiin Turun tuomiokirkkoon 12.7.1609. Erik Hakola haudattiin vasta 5.9.1655. V sukupolvi 16.-21. Tiedot puuttuvat. 22. Erik Knape. Rälssimies ja Turun porvari. Peruutti 1520-luvulla Naantalin luostarilta Kemiön Vretan tilan, jonka hänen vaimonsa esi-isä Olof Djäkn oli sille lahjoittanut. Kuollut ennen vuotta 1526. Selvittämättä, kuuluiko Turussa 1500-luvulla vaikuttaneeseen Knape-sukuun. 23. Valborg Ragvaldintytär. ”Jalosyntyinen nainen”. Hänen sukulaisikseen mainitaan Ivar Fleming ja Lepaan Björn Klasinpoika. Peri Svärd- ja Lydekenpoikain Djäkn -suvuilta Kalannin Kodialan Ryttelän, Kemiön Brännbodan, Vanajan Rastilan, Janakkalan Maitoisenmaan ja Maskun Kiveisen. Kuoli ennen vuotta 1541. 24.-29. Tiedot puuttuvat. 30. Jacob Thomaksenpoika Borstbölen sukua. Rälssimies Paraisten Kirjalan Borstbölestä. Kuollut viimeistään 1530-luvulla. 31. Brita N.N. Hallitsi Borstbölen tilakokonaisuutta leskenä. Mainitaan Turun linnan vierasluettelossa vielä vuonna 1588.

Prungin sukulainen      15.7.2010

Nyt pitäsi vielä selvittää Spåra/Spåre sukua. Epäilijätkin voisivat alkaa tutkia "arkistojaan", tahi sitten olla kommentoimatta, jos ei ole itsellä mitään "kättä pidenpää"... Eli Olaus Jacobi Spåran isä olisi Jakob Jeppe Spåra, rälssimies s.n.1520 ja k. Liedossa n. 1568.Olauksella sisaruksia Sigfrid Spåra, Margareta Spåra, Brita Spåra ja Walborg Spåra ja velipuoli Thomas Jakobsson Spåre, joka meni N.N. Mannan kanssa naimisiin. N.N.Mårtensdotter Manna s. Lemu, Manna ja k. n.1585. Hänen vanhenpansa olisivat Mårten Nilsson Manna ja Kristiina Tawast k. 1557 Lemu, Manna. Jakob Jeppe Spåran isä olisi Olof Larsson Spåra? Paimion historiaa (lainaus Paimion historiasta 1973) Paimiolaisia Mahtisukuja sivu 124. Pura-Spåre Suvun vanhin tunnettu jäesen Erkki Puranpoika (Puranpoyka), eli 1300-luvun loppupuolella ja 1400-luvun alussa Spurilassa. Hänen sinettiinsä kuvattu kaksi napakairaa, jota sana pura lienee tarkoittanut. Tästä sinetistä Paimion kunta on saanut aiheen nykyiseen vaakunaansa. Paitsi Spurilan hän omisti puolet Lopesta., 12 tankoa ,ja puolet Sattelasta, 6 tankoa. Näiltä hän menetti verovapauden vuoden 1405 rälssiperuutuksessa. Ensi kerran mainitaan Erkki Puranpoika helmikuun 11 päivänä 1381 erään riitajutun osapuolena. Hän oli ostanut ja erottanut itselleen maata Vartsalossa ja rakentanut sinne talon. Mutta tämä maa ei ollut vapaata Erkin sinne tullessa, vaan se oli jo aikaisemmin joutunut Kaarle Filpunpojan haltuun, joka oli ajatellut sitä lampaille. Erkki Puranpoika oli ottanut maan haltuunsa Kaarle Filpunpojan poissa olessa. Erkki Puranpojan lapsista tiedetään kaksi: poika Matti Pora ja yksi tytär. Matti Pora oli jälleen ruvennut käräjöimään samasta Vartsalon tilasta, joka oli tuomittu pois hänen isältään 50 vuotta aikaisemmin. Vuonna 1437 asia oli käsiteltävänä Turun maaoikeudessa. Matti Pora ja hänen sisarenpoikansa Henrik vaativat kirkkoherra Kaarle Odygdiltä Vartsalon tilaa, jonka tämän isoisä, Kaarle Filpunpoika, oli ostanut Erkki Puranpojalta.Herra Kaarle esitti oikeudelle myyntiä koskevan tuomiokirjeen ja todistuksen, että Erkki Puranpoika oli täydeksi tyydytyksekseen saanut maan hinnan, 280 markkaa. Tämän jälkeen oikeus totesi, että kyseinen tila oli aikanaan laillisesti ostettu ja maksettu ja kuului laillisesti herra Kaarlelle, eikä Matti Poralla ja Henrikillä ollut mitään oikeutta siihen. Matti Pora mainitaan Spurilan omistajana vuonna 1448. Hän oli naimisissa Filppu Kaarlenpojan lesken kanssa, joten hänen kiistakumppaninsa, kirkkoherra Kaarle Odygd, oli hänen poikapuolensa. Yksi oma poika hänellä oli, asemies Juhana Matinpoika Spore. Asemies Juhana Matinpoika Spore tunnettiin myöhemmin nimellä "vanha Juhana Spuri". Vuonna 1455 hän panttasi Lopen talon 30 markasta Turun tuomiokirkolle. Ehtoina oli, että se oli lunastettava takaisin viimeistään 20 vuoden kuluttua ja panttiaikana oli tilan tuotto koituva tuomiokirkon rakennusrahaston hyväksi. Hän lunasti Lopen takaisin vuonna 1470. Juhana Spore mainittiin lautamiehenä maaoikeudessa v. 1464, 1470, 1477 ja 1486. Hänen lapsiaan olivat alilaamanni Juhana Spore, Torkkeli Spore ja Magdalena Spore. Juhana Juhananpoika Spore toimi Etelä-Suomen alilaamannina ainakin vuosina 1511 ja 1517. Hänellä tiedetään olleen poika ja tytär. Poika Pietari Juhananpoika Spore, oli monissa tehtävissä 1500-luvulla, mm Savonlinnan käskynhaltijana v. 1588. Hän omisti Perniön Melkkilän. Hän oli solminut avioliiton Margareta Pietarintyttären kanssa, mutta kuoli lapsettomana vuonna 1565, ja häneen sammui Spore-suku miehen puolelta. Tytär Margareta Juhanantytär peri Spurilan ja lopen. Hän solmi avioliiton Krister Pietarinpoika Jägerhornin kanssa, jolloin Spurila siirtyi Jägerhorn-suvulle. Torkkeli Juhananpoika Spore oli lautamiehenä Kokemäellä v.1486. Häneltä jäi tytär, Valpuri Torkkelintytär, joka meni Naantalin luostariin ja oli siellä abbedissana v. 1537. Magdalena Juhanantytär solmi avioliiton Naantalin porvarin, Jaakko Bergenin kanssa. Heidän poikansa Eerik ja tämän poika Arvid käyttivät Spore-suvun nimeä ja vaakunaa. Nyt vain pitäsi löytää Olaus Jacobi Spåran ja Jakob Jeppe Spåran yhteys tähän yo. Spora sukuun..löytöjä odotellen..

sukuhutkija      15.7.2010

Prungin sukulainen. Olet täysin väärällä palstalla, jos kuvittelet täältä löytyvän todellisia tutkijoita, jotka selvittäisivät Spåra-sukua. Omasta Prungi-suvustasi löytyy monta selvittämätöntä piika- ja renkilinjaa. Niissä on todellista haastetta, ei löydy netistä valmiita sitaatteja. Tulokseen pääsy edellyttää omaa työtä arkistoissa, tosin kirkonkirjoja löytyy netistäkin kyseiseltä alueelta. Eiköhän ruveta tekemään oikeaa tutkimusta.

Prungin sukulainen      15.7.2010

Olet oikeassa Hutkija, työtä löytyy maailman tappiin sukututkimuksen parissa. Itseäni vain kiinnostaa Prugin yhteys Paimiolaiseen Spore-sukuun, jolla on myös valtakunnalista historiallista merkitysta suku -ja henkilöhistoriassa. Eihän tämä yhteys voi olla mikään "salaisuus", jos polut pitävät paikkansa. Varsinaisesti en etsi yhteyksiä mihinkään "aatelissukuihin", vaan isännät, piiat ja rengit ovat yhtä tärkeitä sukututkimusta tehtäessä. Tämä yhteys vain ei ollut kovinkaan hyvin tiedossa ainakaan minulla, ja siksi kyselin sen perään tällä palstalla, joka ei ehkä ole "se oikea" palsta. Ihmettelen kuitenkin suhtautumistasi kyselyyn ja epäilyyn. Se ei ole avointa sukututkimusta, jossa voi vaihtaa avoimesti tietojaan. Olet ehkä vanhakantainen tiedonpihtaaja, joka pitää löytämänsä tiedot vain ominaan, jos niitä edes onkaan? Et ole tuonut "kättä pitempää" tähän keskusteluun, vain pelkää epäilyksen varjoa ja suoranaista julkista ihmettelyä.

Ristojohannes      15.7.2010

Kymymyksesi Yrjö Prungi oli suuri periyttäjä Marttilan emäpitäjän alueella.Lähes kaikilla rusthollari ja talollissuvuilla on sukuyhteydet Prunkilan Prunki/Vanhataloon. Jos kaikki jälkeläiset ehtisi ja pystyisi kirjaamaan niin lukumäärä nousisi moniin kymmeniin tuhansiin. Arvioni perustuu omissa tiedostoissani olevaan Yrjön pojanpojan Yrjön ja hänen vaimonsa Tarvasjoen Killalan Iisakin tyttären Kirstin jälkeläisiin, joita on minun vajaavaisessa tiedostossa n. 9000. Aikamoisen aasinsillan kautta sait yhdistettyä Spora-suvunkin Prunki-sukuun. Timo Verhon mukaan Yrjö Simonpoika oli kahdesti naimisissa : ensimmäinen vaimo oli Kerttu ja toinen Sofia Erkintytär. Onko sinulla "Prungin sukulainen" jonkinlaista käsitystä ketkä Prungin jälkeläisistä olivat kenenkin äidin lapsia. Eli jos Prungin seuraavan isännän Yrjön äiti oli Kerttu, niin voidaan unohtaa spekulointi Spåra-suvusta Prunkilan Prunki/Vanhatalon jälkeläisten kohdalta.

Prungin sukulainen      15.7.2010

Olet oikeassa Ristojohannes. Varmasti pitää vain ajatella loogisesti, että Yrjö Simonpoika on eriavioliitosta kuin Jaakko Simonpoika Ilves. Jaakko Ilves, Vappu Prunki ja Riitta Prunki näyttäisivät syntyneen n.1640-luvun aikana ja jälkeen, joten oletan heidän olevan toisesta avioliitosta, jonka äiti oli Dodri Simontytär. Yrjö Simonpoika näyttäisi syntyneen n.1615 ja olisi ensimmäisestä avioliitosta. En ymmärrä mitä väliliä sillä on? Sofia Erkintytär Spåra meni jokatapauksessa Yrjä Prunkin kanssa naimisiin ja heillä näyttää olevan samannimen poika Yrjö Yrjönpoika Prunki, jonka tarkkaa syntymäaikaa minulla ei ole, mutta kuollut 16.2.1740. Tämä Yrjö meni naimisiin Saara Heikintyttären kanssa ja Saara oli syntynyt n. 1690 ja k. 13.11.1735 Marttila. Heillä ainakin 3 lasta Yrjö, Juho ja Maria Prunki Kirstin Anderdotter Iisakki meni tämä yrjö Yrjönpojan kanssa sitten naimisiin 5.10.1740.

Ristojohannes      15.7.2010

Täytyy toistaa, kun ei mene perille. Yrjö Simonpoika, joka Aulis Ojan mukaan oli Prungin isäntänä 1682-1713. Timo Verhon mukaan hänellä oli lapset : Antti, Kirsti,Yrjö (seuraava isäntä), Simo, Jaakko, Anna, Kirsti, Liisa. Tämä oli luultavasti ikäjärjestys. Verhon mukaan Yrjöllä oli kaksi vaimoa 1. Kerttu 2 Sofia Erkintytär. Minä en tiedä, kumpi Yrjö Simonpojan vaimoista oli Yrjön äiti. Minulla on lähteenä Timo Verhon "Marttilan talonpoikaissuvut", josta ei käy ilmi kumpi oli Yrjön äiti. Mikä on Sinun lähteesi, kun ilmoitat, että Yrjön äiti oli Sofia?

Prungin sukulainen      16.7.2010

Ristojohannekselle: Tuohon en pysty vastaamaan, koska ei ole muita dokumentteja kuin sinulla. Kysy Toropaiselta. osoite on toropekka@gmail.com. uskon, että hän pystyy selvittämään tämän ongelmasi Sinulle

Ristojohannes      16.7.2010

Prungin sukulaiselle. En aio häiritä Toroa tällä asialla, koska tämä on eräs niitä selvittämättömiä asioita joita on lukemattomia näillä vuosisadoilla. Senverran vielä, kehoittaisin kuitenkin varovaisuuteen Prunkintalon jälkeläisten yhdistämisessä Spåra-sukuun. Jotkut ilkeät voisivat kutsua sitä kultaamiseksi.

Prungin sukulainen      16.7.2010

Genos Luther: Menneinä vuosisatoina sukututkimuksen virikkeet usein eivät olleet pyyteettömiä; aineellisten etujen tavoittelu ja sukuperän kultaaminen asetettiin monesti totuuden vilpittömän etsinnän edelle. Niinpä sukututkimusta ryhdyttiinkin tieteilijöiden piirissä pitämään epäilyttävänä, jopa naurettavanakin harrastuksena. Säätyläissukujemme selvityshistoria osoittaa, että tällaista tavoitteellista sukututkimusta esiintyi Suomessakin, mutta jo varhain Sursillianatutkimus levitti todisteita toisenlaisista genealogien pyrkimyksistä. Erik Ångermania luonnehdittiin tosin »mahtavaksi» talonpojaksi, mutta polveutuminen hänestä tuskin nosti kenenkään sosiaalista arvoa. Ylhäistöllä on verraten pieni osuus hänen jälkeläistössään ja Sursilliana on rakenteeltaan demokraattinen; siinä luetellaan talonpoikia, sotamiehiä ja loisia tasaveroisina ylimpien säätyjen edustajien kanssa. Sukuhaarojen ja ihmiskohtaloiden käsittäminen yhtä arvokkaiksi tutkimusaiheiksi sosiaalisesta asemasta riippumatta on Sursillien suvun selvittäjien maamme genealogialle jättämä arvokas perinne. Olettamus, että tällä perinteellä on ollut vaikutusta sukututkimuksen asemaan arvostettuna tieteenhaarana maassamme, tuntuu varsin hyvin perustellulta.

Prungin sukulainen      16.7.2010

Ristojohannekselle vielä:Toisaalta ihminen on yksilö, mutta myös esi-isiensä summa. Siksi jokaisella meistä on piirteitä ja ominaisuuksia, joillakin jpa lahjoja joita ihmettelemme, että mistähän nämä ovat peräisin. Sukututkimus mielestäni auttaa tässä asiassa ja antaa meille tietoa esipolvistamme, joiden geenejä kannamme. Jos aina pysähdytään vain torppariin tai piikaan, niin se on väärin, vaan mielestäni pitää selvittää koko polku, niin kauas kuin mahdollista on. Siksi tämä sukututkimus on antoisaa ja valottaa historiaamme, että mistä todella olemme kotoisin.

Pirkko      16.7.2010

En tiedä, mihin V P Toropainen on perustanut tietämyksensä, että Sofia Eriksdr olisi Jöranin äiti. Minä olen tullut samaan tulokseen SAY:n kautta. Siinä lapset ilmestyvät SAY:n Anders 1688, Kirstin 1692, Simon 1696, Anna 1697, Jöran 1701, Kirstin 1703 ja Lisa 1709. Vaimojen vaihtoaikaa ei ole selvästi, mutta varmasti Sofia Eriksdr oli 1685 ja aikaisintaan 1676. Jos Jöran olisi ollut 15v, kun hän ilmestyy SAY:n, niin hänen synt.vuotensa olisi 1686, jolloin hän olisi Sofian lapsi.

Pirkko      16.7.2010

Vielä lisäisin, että molemmilla vaimoilla oli Kirstin niminen tytär, samoin Elisabet ja Lisbet (Toropainen).

Ristojohannes      16.7.2010

Pirkko Prunkilassa vihitään * 16.4.1699 Brungila Jören Jörenss: ea: Walb: Carlsdr: Tämän parin Verho on laittanut Brunkin yhteyteen. Tämän mukaan Jöran Jörenssonin (Yrjö Yrjönpoika) syntymäaika olisi huomattavasti aikaisempi kuin mainitsemasi 1686 tai sitten Brunkilassa vaikutti toinen Yrjö Yrjönpoika. Brunkilassa oli tosiaan samoihin aikoihin Ojan mukaan naapurissa Päärnillä isäntänä 1698-1709 Yrjö Yrjönpoika. Lisäksi Katavalla oli 1660- luvulla Yrjö-niminen isäntä jonka poika saattaa tulla kysymykseen. Eli: olisikohan Timo erehtynyt Yrjöstä naittaessaan hänet jo 1699. Mukava saada Pirkolta faktoja. Minä en ole aikaisemmin Prunkinsukua pohtinut kuin vasta 1740 luvulta, jolloin Yrjö haki emännän Killalan Iisakilta, joka on tutkimukseni ykköskohde isäni puolelta.Tätä kautta minulla on Prunkin jälkeläisiä tiedostossa n. 9000, kuten olen tainnut aikaisemminkin mainita.

Pirkko      16.7.2010

"Ristojuhani" olet aivan oikeassa, näin tosiaan Verhon kirjassa on. Olisiko nyt seuraavaksi selvitettävä vihkitietoa tarkemmin?

terv. Jens      16.7.2010

Kronologiaa: Yrjö Simonpoika seuraa Prunkilan isäntänä isäänsä länsmanni Simo Mikonpoikaa vuonna 1683. Yrjö ilmestyy henkikirjoihin ensin renkinä vuonna 1656 (mikä on aivan tavallista, sillä palvelusväestä maksettiin pienempää henkirahaa kuin talollisen pojasta) ja poikana ainakin 1661. Näin ollen Yrjö Simonpojan syntymä voitaneen melko perustellusti sijoittaa vuoden 1640 vaiheille (kuolinmerkinnästä laskettu aika 1615 vaikuttaa liioittelulta, mikä sekin on tavallista). Vielä vuoden 1661 henkikirjassa hänet on merkitty naimattomaksi, mutta seuraavassa henkikirjassa 1663 hänen rinnalleen on merkitty puoliso Kerttu; häitä on siis varmaankin tanssittu vuoden 1662 tietämillä, jolloin sulhanen olisi aloittelemassa kolmatta vuosikymmentään. Varmuudella Kerttu on hengissä vielä vuonna 1675, mutta varmaan vielä senkin jälkeen; mitään havaittavaa katkosta ei Yrjön aviohistoriassa tapahdu, mutta vuoden 1685 hän on ensimmäistä kertaa saanut rinnalleen Sofia-nimisen vaimon. Kun Yrjö Yrjönpoika avioituu 1699, hän nimeää esikoistyttärensä Kertuksi. Eikö se ole jo jonkinlainen aihetodiste? Yrjö ei liene syntynyt ainakaan ennen vuotta 1680, joten Kerttu näyttäytyy varsin uskottavana äitikandidaattina. Jos hänenkin syntymänsä sattuu vuoden 1640 korville tai viimeistäänkin vuosikymmenen puoliväliin, olisi hän ollut joka tapauksessa sukukypsä vielä 1680-luvulla - jos olisi elänyt.

terv. Jens       16.7.2010

Yrjö Yrjönpoika saattaisi ilmestyä verovelvolliseen ikään jo ennen vuotta 1701: http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1271026 Prunkilassa mainitaan jo 1694 renkipojat Simo ja Yrjö - ja samannimiset pojat ilmaantuvat sittemmin taloon. Kyseessä voi olla tuttu tapaus: talon omat pojat merkitty rengeiksi kustannussyistä. On tietysti mahdollista yhtä hyvin, että kyseessä on aivan eri pojat. Jos kuitenkin kyse olisi samasta Yrjöstä, voisi hänen syntymäänsä venyttää huoletta vuosien 1675-1680 välimaastoon, kuten myös vihkiaika 1699 antaa epäsuorasti ymmärtää: kaipa talollisten pojat olivat astuessaan ensiavioonsa pikemminkin lähellä 20 kuin 30 ikävuotta... Mutta kaikkein raskauttavinta on ehdottomasti se, että Yrjö Yrjönpojan esikoiset saivat nimen Kerttu ja Yrjö - vanhempien nimet - mutta Sofiaa saa hakea. Ei siis liene perusteltua pitää Sofiaa Yrjön äitinä.

terv. Jens       16.7.2010

Yrjö Simonpojan syntymäajaksi 1615 on kronologisesti kaikin tavoin epäsuotuisa. Hänen isänsä Simo Mikonpoika mainitaan isäntänä vielä vuoden 1682 henkikirjassa. Aika harvoin isännät jaksoivat yli kuusikymppisiksi, vaan talon verovastuun otti sitten harteilleen poika, vävy tai jokin muu taho. Jos vanhan Simo Mikonpojan olisi pitänyt pyöräyttää poika vuonna 1615, olisi hänen syntymänsä ajoitettava viimeistäänkin 1590-luvulle - eli olisi elänyt aika pitkän elämän. Veikkaanpa, Simo Mikonpoika on itse syntynyt lähempänä mainittua vuotta 1615 kuin edellisen vuosisadan loppua. Simo mainitaan vaimonsa Kerttu Simontyttären kanssa jo ensimmäisessä henkikirjassa 1634. Pariskunnan lapset ovat, sen verran kuin pelkästään verotuslähteistä voi päätellä, syntyneet 1630-1640-lukujen tietämillä (on tietty vaikea arvioida, missä määrin kyse on ollut milloinkin todella piiasta ja milloin tyttärestä). On myös vaikea sanoa, missä vaiheessa Simo Mikonpojan isännyys on todella alkanut, sillä aikaisemmin taloa isännöi hänen lankonsa (?) Tuomas Simonpoika (verokirjoissa 1610-1611) ja Simo Simonpoika (maakirjoissa 1615-1633).

terv. Jens       16.7.2010

Sinänsä tuon Prunkin talon juurien selvittely olisi jollekin ahkeralle hyödyllistä puuhaa. Kun tila astuu historiaan vuonna 1541, on se jaettu kahtia, toista puolikasta isännöi Jören Jopson (m. 1540-1545) ja toista Henrik Jonson (m. 1540-1545); sitten tilan verosta ei pariinkymmeen vuoteen vastaa kukaan, kunnes Jören Jopson eli Jacobson mainitaan jälleen koko tilan isäntämiehenä 1566 - mutta onko hän ehkä sama eli eri mies, kenpä tietää. Isäntänä hänet mainitaan vielä 1575. Isäntänä häntää seuraa nähtävästi hänen poikansa Simo Yrjönpoika, joka mainitaan veroluetteloissa jo 1580, mutta maakirjoissa vasta vuodesta 1586 aina vuoteen 1606, jonka jälkeen häntä seuraavat pojat Tuomas ja Simo. Prungin talolle voisi siis EHKÄ hahmotella seuraavanlaista historiaa ja kronologiaa: I Yrjö Jaakonpoika, isäntä 1540 - - 1575, syntynyt ehkä aivan 1500-luvun alussa II Simo Yrjönpoika, isäntä 1586 - - 1606, syntynyt ehkä 1540-luvulla III Simo Simonpoika, isäntä 1615 - - 1634, syntynyt ehkä 1570-luvulla? IV Kerttu Simontytär, edellisen tytär, syntynyt joskus 1600-1615?

Ristojohannes      16.7.2010

Aulis Oja on Marttilan historiaan laatinut seuraavanlaisen isäntälistan Prunki/Vanhataloon : 1540-1573 Yrjö Jaakonpoika 1573-1576 Tuomas Yrjönpoika 1576-1603 Simo Yrjönpoika 1603-1612 Tuomas Simonpoika 1612-1634 Simo Simonpoika 1634-1682 Simo Mikonpoika 1682-1713 Yrjö Simonpoika 1713-1739 Yrjö Yrjönpoika 1739-1765 Yrjö Yrjönpoika 1765-1779 perilliset 1779- Antti Yrjönpoika

terv. Jens       16.7.2010

Eli kyllä tuo Simo Mikonpoika vaikuttaisi ajallisesti kovasti Simo Simonpojan vävypojalta, kun vaimonsa on 1634 varustettu sopivalla patronyymillä.

Tutkiskelija      17.7.2010

Simonpoika, Yrjö (taulusta 2. Isä: Mikonpoika, Simo) s. n. 1615 Marttila, Prunkilan Prunki, k. 29.12.1713 Marttila, 98 v. Nimismies, valtiopäivämies. Isäntänä 1683 - 1713. Salme Palosaari: Lasten jako äideilleen on olettamusta. Yrjö Simonpojan lapsista ainakin Yrjö, Simo, Anna ja Kirsti saattaisivat olla Sofia Erkin­tyttären kanssa, päätellen lasten vihkimisajoista?? Sofia Erkintytär lienee saanut ensimmäisen lapsensa noin 1670, ollessaan noin 20-vuotias.Lapsista Yrjö vihittiin ensimmäisen kerran 1699, ja silloin hän saattaisi olla ollut noin 20-vuotias, ja olisi näin ollen syntynyt noin 1680. Äiti Sofia Erkintytär olisi silloin ollut jo noin 30-vuotias. Lapsista Simo, Anna ja Kirsti on vihitty Yrjön jälkeen. Yrjön ensimmäinen vaimo on saattanut kuolla suht. nuorena, tai sitten hän on nainut vanhoilla päivillään vielä Sofian. Sofiasta saattaa olla yhteys Spåra-sukuun. Lapset: 1) Antti s. Marttila, Prunkilan Prunki, k. helmik. 1696 31 v. ? 2) Jaakko s. Marttila, Prunkilan Prunki. 3) Liisa s. Marttila, Prunkilan Prunki, k. 07.02.1741 tai 08.03.1744, haudattu Euran kappeli? Puolisot: ¤¤ 1) Kerttu Lapset: 4) Kirsti s. n. 1671 Marttila, Prunkilan Prunki, k. 20.11.1720 49 v. ?, haudattu Marttila, "uthi k:an". Nimismiehen leski. Puolisot: ¤¤ 1) Jaakonpoika, Jaakko k. 07.12.1715 "vilk: blef ynkl: mördad i Lundo s:n å almän wäg", haudattu 18.12.1715 Marttila, "uthi k:an". Brofongen, vouti. ¤¤ 2) Erkintytär, Sofia s. 1650 Loimaa (Alastaro), Niinijoensuun Pietilä, k. 08.03.1722. Asuinpaikka Marttila, Prunkilan Prunki. Isä Erik Henriksson Spåra, Loimaan nimismies, ja äiti Anna Eriksdotter Florina, Loimaan nimismiehen tytär?? Isä tuulesta temmattu - perusteena, että oli ainoa tiedetty Niinijoensuun Pietilässä vaikuttanut Erik näihin aikoihin. ( Salme Palosaari ) Lapset: 5) Yrjö (katso taulu 4) s. Marttila, Prunkilan Prunki, k. 16.02.1740. 6) Simo s. 1673 Marttila, Prunkilan Prunki, k. 22.01.1720. Puolisot: ¤¤ 1) Simontytär, Liisa s. n. 1679 Karinainen, Mäenpään Julius, k. 05.03.1746 Marttila, Yrjäntylä, 67 v. ? Vihitty 08.06.1702. 7) Anna s. Marttila, Prunkilan Prunki. Puolisot: ¤¤ 1) Erkinpoika, Juho s. Pöytyä, Auvainen. Vihitty 24.01.1705. 8) Kirsti s. 1685 Marttila, Prunkilan Prunki, k. 28.01.1732 46 v. ?, haudattu 20.02.1732 Marttilan kirkko. Puolisot: ¤¤ 1) Larsson, Jöran s. Marttila, Prunkila. Renki. Vihitty 19.04.1713. On myös mahdollista, että Yrjö Yrjönpojan tytär Kerttu sai nimensä,isoisänsä vaimolta Kertulta.

terv. Jens      17.7.2010

"Sofia Erkintytär lienee saanut ensimmäisen lapsensa noin 1670, ollessaan noin 20-vuotias.Lapsista Yrjö vihittiin ensimmäisen kerran 1699, ja silloin hän saattaisi olla ollut noin 20-vuotias, ja olisi näin ollen syntynyt noin 1680. Äiti Sofia Erkintytär olisi silloin ollut jo noin 30-vuotias. Lapsista Simo, Anna ja Kirsti on vihitty Yrjön jälkeen." Sofia on tuskin saanut ensimmäistä lastaan vielä 1670, sillä Kerttu mainitaan nimeltä vielä henkikirjassa 1675. Sofia mainitaan nimeltä vasta 1680-luvun alussa. Eli vasta sellaiset lapset, joiden syntymä ajoittuu uskottavasti 1680-luvulle, voidaan mitenkään perustellusti liittää Sofiaan, jos kohta onkin totta, ettemme täsmällisesti tiedä, missä kohden väliä 1675-1683 emännyys Prunkilassa de facto vaihtuu. Mutta mitä tulee Yrjö Yrjönpoikaan, on totta vie huomionarvoista, että hänen esikoistyttärensä sai nimen Kerttu, mutta Sofiaa ei taida hänen lastensa joukosta löytyä! Eikä Yrjö varmastikaan ole syntynyt ennen vuotta 1680, kun avioituukin vasta 1699. Eli Yrjön jälkeläiset voisivat mieluiten unohtaa Sofia Eerikintyttären ja tavoitellun yhteyden Spåre-sukuun.

terv. Jens      17.7.2010

"1) Yrjö (katso taulu 3) s. n. 1615 Marttila, Prunkilan Prunki, k. 29.12.1713 Marttila, 98 v. Nimismies, valtiopäivämies." Ja tosiaan: noiden vanhojen kuolleiden ja haudattujen luetteloiden ikämerkinnät ovat aivan oma "uskontonsa". Tuossa vaiheessa ne ovat etenkin vanhemman väestön tapauksessa hyvin suuntaa-antavia, ja osittain jopa jonkinlaisia "topoksia": 98 vuotta ei mitä todennäköisimmin tarkoita, että henkilö olisi elänyt noin vanhaksi - mikä olisi ajan oloon nähden aikamoinen saavutus - vaan että hän on saavuttanut korkean iän - ehkä yli 70 vuoden iän. Itselläni on muun muassa esi-isä, joka argumentoidusti eli n. 70 vuotiaaksi, mutta haudattujen luettelossa komeilee peräti 101 vuoden ikä. Mutta viesti menee perille: henkilö on elänyt vanhaksi. Olisi kiinnostavaa tutkia laajemmin noita "huippuikiä"; voidaanko havaita yhteneväisyyttä? Raamatullisia topoksia? Maagisia lukuja? Ehkäpä ei. Omaiset ovat vain tienneet, että vanha pappa on elänyt pitkän elämän ja sanoneet papille, että kyllä se satavuotias ainakin on. Kun seurataan Yrjö Simonpojan elämänkaarta henkikirjoissa ja muissa verotuslähteissä, voidaan vuosi 1615 ehdottomasti hylätä ja todetä, että hän lienee syntynyt 1640-luvun alussa, solminut avioliiton 1660-luvun alussa, saanut harteilleen nimismiehentoimen 1680-luvun alussa ja kuollut 1713 - näin saadaan ajat loogisiksi.

Prungin sukulainen      17.7.2010

Tuossahan on järkeä, jos Yrjö syntyy n.1680 eikä 1670, jonka Salme Palosaari väittää ja muut lapset sen jälkeen. Unohdetaan isänsä syntymäaika 1615 ja ajatellaan että se olisi noin 1630 tai 1635. Kuitenkin Sofia syntyi 1650 ja sai ensimmäisen lapsensa n.30 vuotiana eli n.1680 tai vähän jälkeen. Jens kirjoitti, että pojat astuivat avioon mielummin lähenpänä 20 kuin 30 vuotta, joten tämä pitäisi paikkansa, eli Yrjö olisi n.18-20 vuotias vuonna 1699. Jenssin perustelu on hyvin ontuva, joka perustuu ainoastaan yrjön lapsille antamiin etunimiin, vaikka suvusta varmasti löytyy muitakin Kerttuja. Yleensähän lapsille annettiin esim. isovanhenpiensa etunimiä. Tämä on hyvin hutera perustelu, uskon enemmän Salmen selvitykseen vihkiajoista, joita Jensin kirjoitus tukee, kuin pelkästään etunimiin perustuvaan logikkaan.Salme Palosaaren laaja tutkimustyö käsittää muistaakseni yli 90.000 nimeä Marttilasta, Somerolta, Koski Tl:stä ja Ypäjältä. En usko, että hän vahingossa olisi asioita näin ajatellut...

Antero Peijonen      17.7.2010

Hei Perniöstä! Melkkiläsä kiinnostuneena tuon vain tiedoksi, että Genos 2/2009:ssa on hyvä kirjoitus Spåra(e)-suvusta - Melkkilä. Tehnyt ansiokkaasti Tapio Vähäkangas. Ei auta varsinaiseen asiaanne, mutta antaa pientä näköulmaa Spåre-sukuun. APe

Lähettäjän yhteystiedot: haijela@dlc.fi

terv. Jens      17.7.2010

Meillä kaikilla tutkijoilla on käytettävissämme yhtäläiset lähteet tarkastella näitä henkilöitä ja uskoakseni yhtäläiset kyvyt tehdä todennäköisiä johtopäätöksiä. Jos jollain on käytössä jokin tuomiokirjakatkelma, jossa sukulaisuudet kävisivät selvästi ilmi, siihen olisi varmasti viitattu. Näin ollen lienee selvää, että tutkimuksen lähteinä on käytetty Marttilan kirkonarkiston materiaalia yhdessä SAY:n kanssa. Yrjö Yrjönpoika avioituu 1699 Valpuri Kaarlentyttären kanssa. On outoa, ettei tällaista vaimoihmistä näy henkikirjoissa: liekö hänetkin kirjoitettu mieluummin talon Valpuri-piiaksi henkirahan pienentämiseksi! Tällainen piika Valpuri mainitaan Prunkilassa 1696-1705, mutta Yrjölläpä ei ole henkikirjoissa vaimoa, vaikka hänellä sellainen varmasti olikin - taloudellista järjestelyä, sanoisin. Näin ollen on hyvin mahdollista, että jo 1694 henkikirjoissa näkyvät rengit Yrjö ja Simo ovat itse asiassa talon omat samannimiset pojat. Mutta se ei juurikaan muuta asetelmaa: heidän syntymänsä asettuu luontevimmin vuosien 1675-1680 välimaastoon, ei oikein aikaisemmin, muttei oikein myöhemminkään. Tämä johtaa siihen, että kunnollisessa sukututkimuksessa emme merkitse pojille äiti lainkaan, ellemme joko 1) käytä hyväksi perusteltuja aihetodisteita 2) tuo esille jotain tähän asti mainitsematonta asiakirjaa, joka tuo lisävalaistusta sukulaisuuteen, sillä juuri nuo vuodet ovat Yrjö Simonpojan aviotilanteen kannalta pimeitä vuosia. Toisaalta: kannattaa katsoa alkuperäiset henkikirjat! Kerttu mainitaan nimeltä 1675, sen jälkeen on käytetty ainoastaan hakasta osoittamaan, ettei tieto ole muuttunut edellisvuodesta. Alkuperäisistä henkikirjoista voisi näkyä Yrjön vaimon nimi kautta 1670-luvun. On tietty mahdollista, kuten arvelen, että on ilmoitettu vain yksi kappaletta tarkemmin nimeämätöntä vaimoa. On kuitenkin huomattava, että Sofia mainitaan ensimmäisen kerran nimeltä vasta 1685 ja on mahdotonta todistaa kestävästi, että hän olisi ollut talossa jo aikaisemmin (mikä on tietysti hyvin mahdollista). Mielestäni ei ole hyvää sukututkimusta vedota toiseen sukututkijaan, jos tämä toinen sukututkijakaan ei esitä kunnollista, lähteisiin perustuvaa todistelua hypoteesilleen. Se, että hänellä on koossa paljon tietoa ja tutkittuja nimiä ei käsittääkseni tarkoita, että kaikki hänen täsmällisemmin perustelemattomat hypoteesinsä olisivat oikein. Se ei tietysti tarkoita, että hän olisi kehno sukututkija, vaan sitä, ettei hänellä ole käytössään mitään sellaista asiakirjaa, mitä meilläkin ei olisi tätä asiaa tarkasteltaessa, ja siksi meidän pitää alistaa myös hänen tutkimuksensa samalle kritiikille, jota nyt kohdistamme tähän kysymykseen.

terv. Jens      17.7.2010

"Jenssin perustelu on hyvin ontuva, joka perustuu ainoastaan Yrjön lapsille antamiin etunimiin, vaikka suvusta varmasti löytyy muitakin Kerttuja" On aivan totta, että kyseessä on silkka aihetodistelu. Mutta aihetodistelun kannalta on herkullista, että lapsikatras alkaa juuri Kertulla (1700) ja Yrjöllä (1702). Tämä kysymys ei ratkea aihetodistein; tarvitaan uusia asiakirjoja, ja niiden löytäminen voi olla työlästä. Olen itse esittänyt joitakin seikkoja sen puolesta, että 1) Kerttu voisi olla Yrjö Yrjönpojan äiti ja 2) ettemme ainakaan voi olla asiasta varmoja. Olisin kiinnostunut kuulemaan, miten perustellaan vuorostaan ajatus, että Sofia Eerikintytär olisi Yrjön äiti? Vaikka vain aihetodistein?

terv. Jens      17.7.2010

Katselin tuota Timo Verhon kirjaa Marttilan suvuista. Siellä Yrjö Yrjönpojalle ei ole merkitty lain 1702 syntynyttä Yrjö-poikaa, vaan 17.3.1702 syntynyt Liisa-tytär. Vilkaisu alkuperäiseen syntymämerkintään: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/61.htm "Brungila. Jöran Jöranssons och Walborg Carlsdott:s barn bleff födt den 17 Martii och Christerat d. 18 ejusdem till Jöran. Wittnen: Jöran Simonsson Brungi, Clemet Andersson Kangaris, Sophia Erichsdotter ifrån Brungila, Anna Samuelsdotter ifrån xxx" Eli kyllä tuo kovasti Yrjöltä näyttäisi, ei Liisalta.

terv. Jens      17.7.2010

Itse asiassa parasta vilkaista tarkemmin noita ensimmäisiä henkikirjoja. Voudintileistä näimme, että Simo Simonpoika on merkitty vielä 1633 vastaamaan talon veroista. Vuoden 1634 henkikirjassa talollisena onkin samainen Simo Simonpoika ja hänelle on merkitty vaimoksi Kerttu Simontytär. Jo seuraavana vuonna Simoa seuraa isäntänä Simo Mikonpoika, jolle on merkitty vaimoksi Dordi Simontytär, ja vanha Simo Simonpoika elelee vielä talossa huonemiehenä eli loisena. Simo Mikonpoika on tuonut lisäksi taloon mukanaan äitinsä Marketta Matintyttären. Mutta jää hitusen epäselväksi, kuka on lopulta kenenkin vaimo - henkikirjojahan ei kirjoitettu sukututkijoita silmälläpitäen. Simo Simonpojan vaimoksi merkittiin 1634 Kerttu Simontytär Simo Mikonpojan vaimoksi merkittiin 1635 Dordi Simontytär Simo Mikonpojan vaimoksi merkittiin 1639- Kerttu talossa elelee Dordi-piika henkikirjoissa 1643-1650 Onko Simo Mikonpoika ollut kahdesti aviossa vai onko kirjurilla menneet taloa isännöineet Simot sekaisin? Jos Simo Mikonpoika oli kahdesti aviossa, voimme uskoa, että hänen ensimmäinen vaimonsa Dordi Simontytär oli Simo Simonpojan tytär, mutta toinen vaimo jää patronyymittömäksi ja sukulinja vanhoihin Prunkeihin katkeaa. Toinen vaihtoehto on, että Dordi olisi ollut Simo Simonpojan vaimo, ja Simo Mikonpoika olisi ollut Kerttu Simontyttären puoliso. Mutta nämä ovat jälleen uskonasioita.

terv. Jens      17.7.2010

Simo Mikonpojan varmoista lapsista ensimmäisenä henkikirjoitetaan Riitta, joka mainitaan 1660-1663. Tämän jälkeen Riitta on joko kuollut tai todennäköisemmin avioitunut. Verovelvollisia tyttöjä ei varmasti haluttu pitää kotona yhtään tarpeettoman kauan, vaan heidät pyrittiin naittamaan mahdollisimman pian. Verotuskäytäntö vaihteli jonkin verran 1600-luvulla ja tuskin talonpojatkaan olivat erityisen halukkaita kuuluttelemaan verokarhua liian aikaisin vieraisille, pikemminkin päin vastoin, joten voisi arvella Riitan olleen 1660 ehkä 17 vuotias ja 1663 kahdenkymmenen ikävuoden tienoilla, ehkä vuotta paria vanhempikin. Periaatteessa tytön sai lain mukaan naittaa jo 15 vuotiaana, mutta tätä tapahtui onneksi kovin harvakseltaan. Jos Riitta on lapsista vanhin, kuten voi hyvin olla verotietoja vertaillessa, olisi Simo Mikonpojan lapsikatras alkanut karttua 1640-luvulla, ei sen aikaisemmin.

Prungin sukulainen      18.7.2010

Eipä löydy ainakaan minulta muita selvityksiä. Väheksyt kuitenkin ansioituneen sukututkijan aikaansaannoksia. Haluat ehkä tarkoituksellisesti kyseenakaistaa arvostetun sukututkijan selvityksiä. Onko Sinulla "puhtaat jauhot pussissa", eikä sinulla ole tarkoituksen mukaista hakuisuutta asiaan...Epäilen kirjoituksesi sävystä, että et halua löytää edes oikeaa totuutta, vaan Sinua ohjaa jokin muu asia, ehkä kateus tai sukujen suojelu..

terv. Jens      18.7.2010

Ja pyh. Minusta tuntuu pikemminkin, että tätä ketjua ajaa enemmän sokea halu kytkeä omat esivanhemmat rälssisukuihin kuin löytää peräänkuulutettu totuus. Minulla ei ole myöskään mitään mainittua sukututkijaa vastaan, tahdoin vain sanoa, että argumentaatio ad hominem on tyypillinen virheellisen päättelyn muoto. Todistamisen taakka lepää myös hänen harteillaan, jos hän on jonkinlaisen tiedon kirjannut. Ei se voi riittää perusteluksi, että joku sukututkija on sanonut näin, jos tämä sukututkija ei esitä mitään perusteita väittämälle tai viittaa sellaiseen lähteeseen, jota minä en ole nähnyt. On paljon arvostettuja sukututkijoita, joiden hypoteeseja, näkemyksiä ja arvailuja on pitänyt aika ajoin revisoida ja oikoa. Toistaiseksi ketjussa ei ole esitetty mitään, mikä viittaisi siihen, että Yrjö Yrjönpojan äiti olisi Sofia Eerikintytär; hän ilmestyy Prunkilan emännäksi viimeistäänkin 1685, ja sitä ennen liikutaan kymmenkunta vuotta jokseenkin harmaalla maaperällä. - Minulla ei ole tämän jutun suhteen jauhoja pussissa lainkaan. Minun esi-isäni ovat aivan toiselta puolen tätä maata; silkasta kiinnostuksesta osallistuin tähän keskusteluun. Jokainen voi tietysti laittaa sukutauluunsa juuri sen nimen, joka itsestä tuntuu oikeammalta.

terv. Jens      18.7.2010

Pyytäisin myös valistamaan itseäni seuraavassa kysymyksessä: mikä on se lähde, joka yhdistää Sofia Eerikintyttären Alastaron Niinijoensuun Pietilän tyttäreksi? Vihkimerkintää ei ole kaiketi olemassa? Henkikirjoissa Pietilässä ei mainita ketään Sofiaa, ei tyttärenä eikä piikana. Sofia puuttuu myös Timo Verhon taulukoista Niinijoensuun kohdalla, mutta Marttilan Prunkilan niteeseen hän on merkinnyt Sofian tulleeksi Pietilästä. Mikä on tämä lähde?

Pirkko      19.7.2010

Mielenkiintoista lukea henkikirjoista löytyneitä tietoja,joita itselläni ei ollut. Olen myös joskus miettinyt, onkohan pojat joskus merkitty rengeiksi. Vaimoja en ole ennen piioiksi epäillyt, vaikka he todellisuudessa saattoivat ollakin niitä (?) Esim. kun Jöran Jöransson ilmestyy poikana 1701 Prunkilaan, on talossa 2 "Valborg"-nimistä piikaa. Kun hän on jo Sofian kanssa aviossa, on talossa ed. kaksi "Valborg" piikaa. Lienevätkö samoja? Tuntuu vähän oudolta, että tuleva talon emäntä olisi merkitty "piiaksi". Eikö emäntiä sentään arvostettu? Toivon mukaan !

terv. Jens      19.7.2010

Kyse ei ole arvostuksesta vaan rahasta. Talon isäntä, emäntä ja heidän lapsensa maksoivat korkeampaa henkirahaa kuin palkolliset. Siksi, etenkin kun talon pojat tekivät normaalisti talon töitä siinä missä palkollisväkikin, oli paljon edukkaampaa ilmoittaa heidät verottajalle rengeiksi ja piioiksi ja maksaa pienempi henkivero. Eikä verottajalla ollut oikein nokan koputtamista asiaan.

Pirkko      19.7.2010

Tästä riittää pohtimista vaikka kuinka, mutta heitän vielä yhden kysymyksen. Sanottiin, että "Kerttu" ja "Yrjö" olivat Jöran Jöranssonin esikoiset. Verhon kirjassa on Jöran Jöranssonin ja toisen vaimon Saara Heikintyttären esikoisiksi merkitty kaksoset "Juho ja Maria", jotka s. 20.5.1719 ja k. muutaman päivän ikäisinä.

Ristojohannes      19.7.2010

Näyttää Yrjön lapset olevan vähän sekaisin, sekä Hiskissä että Verholla. Pirkon esikoisiksi mainitsemien kaksosten äitinä Hiskissä on Sara Tuomaantytär eikä Heikintytär kuten Pirkko kirjoitti.

Pirkko      19.7.2010

Ed. pitää paikkansa. Olisiko Brungilassa nyt ollut samaan aikaan kaksi pariskuntaa, joissa puolisot olisivat olleet Jöran Jöransson ja Saara. Ehkä me ajattelimme, että siinä oli kirjaamisvirhe (Marttilassa ja vähän muuallakin on kyllä ennenkin tullut vastaavanlaisia vastaan). Jos taas Prunkilassa oli samaan aikaan useampikin Jöran Jöransson, niin pistää vähän ajattelemaan....

Ristojohannes      19.7.2010

Kaikki on mahdollista erilaisiin sekaannuksiin. Minulle kävi aikoinaan sekaannus Karinaisten Juliuksella, jossa oli muistaakseni neljä polvea isäntinä Simo Simonpoikia ja eräässä polvessa isä Simo ja poika Simo tekivät lapsia samoihin aikoihin ja antoivat pahus vie samoja nimiä lapsilleen.

terv. Jens      19.7.2010

Parasta tarkastaa kaikki alkuperäisistä: Yrjö Yrjönpoika vihitään 16.4.1699 leski Liisa Kaarlentyttären kanssa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/6.htm Yrjö Yrjönpojan ja Valpuri Kaarlentyttären tytär Kerttu s. 1700 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/51.htm Yrjö Yrjönpojan ja Valpuri Kaarlentyttären poika Yrjö s. 1702: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/61.htm Yrjö Yrjönpojan ja Valpuri Kaarlentyttären Maria s. 1705: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/72.htm Yrjö Yrjönpojan ja Valpuri Kaarlentyttären poika Antti s. 1707: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/83.htm Yrjö Yrjönpojan ja Valpuri Kaarlentyttären poika Jaakko syntyi 1710: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/91.htm MUTTA TÄSSÄPÄ VASTA JÄNNITTÄVÄ DOKUMENTTI: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/254.htm Brungila. Jören Jörenson af 6 åhr, Brijta Pedersdotter af 14 åhr blefwo döde den 28 Xbris (=Decembris) 1710 och begrafne den 3 Januarii 1711 oppå kyrkiogården. Gertrudh af 8 åhr och Marija af 9 åhr Jörens döttrar blefwo döde effter några d(aga)r Epiphanias D(omi)ni 1711. Deras fader Jören Jörensson af 38 åhr och moder af lijka ålder Valborg Carlsdotter blefwo döda den 21 Januarii. Tämä osoittaa, ettei pelkästään HisKin avulla kannata tehdä tutkimusta. Sekä Yrjö Yrjönpoika että Valpuri Kaarlentytär kuolivat tammikuussa 1711. Ja molempien ikä oli 38 vuotta, eli ovat syntyneet n. 1673. Mitäköhän tästä pitäisi kaikkiaan päätellä?!

terv. Jens      19.7.2010

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/254.htm Brungila. Jören Jörenson af 6 åhr, Brijta Pedersdotter af 14 åhr blefwo döde den 28 Xbris (=Decembris) 1710 och begrafne den 3 Januarii 1711 oppå kyrkiogården. Gertrudh af 8 åhr och Marija af 9 åhr Jörens döttrar blefwo döde effter några d(aga)r Epiphanias D(omi)ni 1711. Deras fader Jören Jörensson af 38 åhr och moder af lijka ålder Valborg Carlsdotter blefwo döda den 21 Januarii. Tämä dokumentti osoittaa, että sekä Prunkilan Yrjö Yrjönpoika kuolivat aivan vuoden 1711 alussa - elleivät sitten jo aivan edellisen lopussa. Ikämerkinnän mukaan Yrjö olisi syntynyt 1673, jolloin hän olisi kiistatta Kertun lapsi. Jos tämä merkintä pitää paikkaansa, kenestä sitten polveutuu myöhempi Prunkilan Vanhatalon isäntäsuku: kaikki Yrjön ja Valpurin lapset taisivat kuolla tuona huonona vuonna? Prunkilan Prunkien kantaisä oli Yrjö Yrjönpoika s. 1719/1720/1721, k. 28.11.1765. Hän on kiistatta Prunkilassa s. 15.2.1721 syntynyt Yrjö: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/120.htm Pappi on kirjoittanut marginaaliin kuolinajankin. Äidin patronyymi on korjattu Tuomaantyttärestä Heikintyttäreksi. Keitä sitten olivat nämä Yrjö Yrjönpoika ja Saara Heikintytär?

Ristojohannes      19.7.2010

Aulis Ojan Marttilan historiassa on Prunkilan Bäärnin isäntänä vuosina 1698-1709 Yrjö Yrjönpoika. Nyky Päärni ja Vanhatalo ovat sijainniltaan melko lähekkäin. Mitä tästä voi ajatella ?

terv. Jens      19.7.2010

Pitäisi siis saada selville seuraavan pariskunnan taustat: Yrjö Yrjönpoika Saara Heikintytär, s. 1691, k. 13.11.1735 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/268.htm Outoa kyllä, Sara kulkee ensim patronyymillä Tuomaantytär, kunnes se on Yrjö-pojan syntymämerkinnässä vedetty yli ja korvattu Heikintyttärellä. Katsellaanpas lapsia tarkemmin: Juha ja Maria s. 20.5.1719 kummit: Matti Laurinpoika, Risto Laurinpoika, Yrjö Laurinpoika, Maria Yrjöntytär, Valpuri Jaakontytär. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/115.htm Yrjö s. 15.2.1721 kummit: Matti Laurinpoika, Juha Laurinpoika, Maria Juhantytär, Kirsti Klemetintytär http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/120.htm Matti s. 24.1.1724 kummit: Jöran Ehrsser (??), Larssöner, Chirstin Jöransdotter, Maria Sigfridsdotter http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/129.htm Simo s. 21.4.1727 kummit: Hr Simon G...telius, Jören Larsson, Michel Matsson, Lisa Jörensdotter, Chirstin Jörensdotter http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/132.htm Saara s. 14.7.1728 kummit: adjunctus hr Simon Forselius, Jöran Larsson, majorskan Anna Elisab. F...man, hustro Agneta Riman, piga Maria Sigfridsdotter http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/136.htm Heikki s. 31.12.1729 kummit: Major Baron Otto Magnus Rehbinder, adjunctus hr Simon Forselius, Henrik Matsson, Jöran Jöransson, Michel Matsson, fru majorskan Anna Margareta Schruman, adjunct fru Agneta Rhiman, Caisa Andersdotter, p. Brita Jöransdotter. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/133.htm Erik s. 17.3.1733 kummit Henrik Matsson (?), Simon ..., Johan Matsson, Caisa Johansdotter, Brita Matsdotter, Anna Matsdotter. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/142.htm Anna s. 6.11.1735 kummit: Henrik Thomasson, Michel Matsson, Johan Andersson (?), Brita Johansdotter, Anna Matsdotter. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/marttila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1696-1761_jk195-196/145.htm Tutkimalla enemmän kummien, erityisesti Laurinpoikien, Yrjönpoikien ja Matinpoikien sukupiiriä, voisi saada jotain vihiä pariskunnasta. Näyttää joka tapauksessa siltä, että Prunkilan 1740 kuollut Yrjö-isäntä on eri mies, kuin Yrjö Simonpojan poika.

Pirkko      19.7.2010

Nyt "Jens" vasta löysikin "järisyttävän" tiedon. Kun se lisätään tähän "Ristojohanneksen" havaintoon, että Päärnin talon isäntä oli Jöran Jöransson (ja vaimo Valborg SAY, jotka on ruksattu viimeisen kerran 1709 ja 1713 onkin jo isäntänä Jöran Mattsson), niin ei mielestäni ole syytä vielä vertailla Kerttua ja Sofiaa, vaan ajatella pikemminkin, että oliko Jöran Jöransson Prunkilla lainkaan vaimona Valborg Kaarlentytärtä. Jos Saara Heikintytär olikin ensimm. vaimo? Silloin Jöran Jöranssonia ei tarvitse ajatella siten, että hän olisi avioitunut jo 1699 ja hän olisikin huomattavasti nuorempi (??!?)

terv. Jens       19.7.2010

henkikirjat ovat hyvin vaikeita ymmärtää: http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1271026 1713 talon isäntänä on rusthollari Yrjö Yrjönpoika, puolisonsa Saara ja äiti Sofia. Miten ihmeessä tämä pitäisi ymmärtää, kun toisaalta Yrjö Yrjönpojan väitetään kuolleen jo 1711, eikä uutta vihkimerkintääkään löydy?

terv. Jens      19.7.2010

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1271026 Kun henkikirjaa syynää, on aivan selvää, että 1699 Valpuri Kaarlentyttären nainut Yrjö Yrjönpoika oli Päärnin isäntä, joka mainitaan vielä 1699 naimattomana, mutta saa rinnalleen vaimon jo vuodeksi 1700 - kuten kuuluukin, jos kerta häät tanssittiin vuonna 1699, kuten vihkiluettelo kiistatta todistaa. Silloin selviää sekin, miksi Prunkin Yrjö Yrjönpoika ei saa rinnalleen puolisoa 1700! 1713 Prunkilan isäntänä mainitaan Yrjö Yrjönpoika Saara-vaimonsa ja Sofia-äitinsä kanssa, ja on katsottava, että Yrjö Yrjönpoika on solminut tämän avioliittonsa joskus 1709-1713 välillä, ja hänen syntymänsä on aivan luontevaa sijoittaa 1680-luvulle, vaikka lähemmäs vuotta 1690, jos niin halutaan. Silloin hänen äitinsä olisi mainittu Sofia Eerikintytär, ja vuoden 1713 henkikirjassa häntä tituleerataankin juuri äidiksi (vaikka se ei vielä erityisemmin tarkoita mitään, sillä verottaja ei takertunut pikkuasioihin). Näin olemme saaneet vihdoin kronologian kuntoon erottamalla Päärnin ja Prunkin Yrjöt toisistaan. Seuraavaksi pitäisi ratkaista kaksi ongelmaa: miksi Saara-rouva esiintyy ensin Tuomontyttärenä ja sitten Heikintyttärenä, ja miten saamme Sofia Eerikintyttären kytkettyä Alastaron Niinijoensuun Pietilään?

terv. Jens       19.7.2010

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1271026 Silloin olisi ehkä parasta ymmärtää, että kun Jöran mainitaan ensimmäisen kerran nimenomaan poikana vuoden 1701 henkikirjassa, tarkoittaisi se, että hän olisi tuolloin saavuttanut n. 17 vuoden iän, eli sukutauluihin voisi laittaa syntymäajaksi n. 1685 Marttila Prunkila.

Pirkko      19.7.2010

Jensillä oli taas hyviä kysymyksiä! Ensin sanoisin sen, että Sofia Eriksdr synt. Loimaan Vesikosken Ylstadissa, jossa Erik Henriksson Spåra oli voutina. Sen jälkeen perhe on voinut asua jonkin aikaa Toijolassa ennen kuin Erik Spåra osti vaimonsa sukulaisilta Niinijoensuun Pietilän.

terv. Jens      19.7.2010

Mutta pitäisi löytää se lähde, tai edes aihetodiste, joka liittää Sofian Eerik Spåren perhekuntaan. Henkikirjoissa häntä ei mainita?

Pirkko      19.7.2010

Lähdettä en valitettavasti osaa sanoa, mutta pelataan nyt näillä nimillä (joiden ei tietenkään tarvitse sanoa yhtään mitään). Henrik Olofsson Spåran lapsia olivat Erik, Karin, Sofia, Elin, Margareta, Elisabet). Erik Henriksson Spåran lapsia olivat Elin, Sofia, Anna, Ingeborg ja Elisabet. Olivatko nämä kaikki siellä henkikirjassa?

terv. Jens      20.7.2010

Ongelma on, että ainoastaan Ingeborg näyttäisi olevan henkikirjoissa. Pari muuta tytärtä voidaan tunnistaa vihkitiedon perustalla. Onkohan jokin muu lähde, josta käy ilmi nimismiehen lapset? Olisikohan perintöä jaettu 1660-luvulla? Pitäisi varmaan katsoa Loimaan käräjät 1665-1666...

Ristojohannes      21.7.2010

Loimaa-seuran julkaisemassa Saviseudun Joulu 2004 on ollut artikkeli Niinijoensuun Pietilästä. "Tuhansien saviseutulaisten suuri suku. Kirjoittaja Veli Pekka Toropainen. Alastaron Niinijoensuun Pietilässä vaikutti 1600-luvulta lähtien nimismiessuku, jonka jälkeläisiä asuu tällä hetkellä saviseudulla tuhansia. Tähän artikkeliin on poimittu suvun keskeisiä sekä mielenkiintoisia esivanhempia."

Pirkko      21.7.2010

Onko tietoa, onko se jossain luettavissa, esim. Turun kirjastossa tai Turun maakunta-arkistossa?

voi ostaa      21.7.2010

Täältä voi kysellä http://www.loimaaseura.fi/?id=18197BC1-89814F99A2BA-002B3D1CE1D2

Ristojohannes      21.7.2010

Taitaa kyseinen numero löytyä vain Turun Museokeskuksen käsikirjastosta. Aukioloaika 10-15 ja käynnistä sovittava etukäteen. Käsikirjasto on tarkoitettu pääasiassa henkilökunnalle. Maakunta-arkiston kirjaston tilanne pitää todeta paikanpäällä.Siellä haetaan tieto kirjoista ja lehdistä plaraamalla pahvilappuja kortistolaatikoista. Arkisto kunnioittaa vanhoja kirjastoperinteitä ilmeisesti. Loimaalta varmaan löytyy kotiseutu-osastolta , luulisin. Tietenkin on vapaakappaleet Helsingissä.

Mikael      22.7.2010

Ristojohannekselle: Juliuksen talon ympäristö tuntuu olevan mielenkiintoista ympäristöä. 400 m päässä sijaitsee Wärrin talot, joilla oma laaja sukuhistoriansa ja n. 200 m päässä akateemikko V.Aaltosen syntymäkoti.Lainaan aikaisempaa kirjoitustasi toisaalta: Juliuksen talossa syntyi eräs kirkkoväärtti, jolla oli kovin ääni kirkossa. Joku nimihän piti olla ja hän otti nimekseen Hornaeus. Nyt tällä samaisella ihmisellä olisikin yhteys Spåra ja Sjudybysläkt sukuihin. Olikohan nimi sitteenkään tuulesta temmattu? Sjudybyssä vaikutti Flemingien aikoihin myös Bror Rålamb niminen mies, joka avioitui Anna Tott nimisen naisen kanssa. Rålamb suku taasen Blancovia suvun kautta yhtyy löyhästi Wattrangius suvun kautta Lars Larssinpoika Hornaeukseen joka syntyi 1682, Nordanåkerissa Ruotsissa. Somerolla taasen vaikutti Gabriel Welin joka avioitui Kristina Hornaeuksen kanssa ja asuttivat Harjun kartanoa.

Ristojohannes      22.7.2010

Mikael Vastaan lyhyesti, koska valmistelen lähtöä Maakunta-arkistoon muitten tutkimusten pariin. Me olemme tästä Hornaues-lukkarisuvusta kättä vääntäneet aikaisemmin. Olet käsittänyt väärin tai olet itsepäinen. Hornaues-lukkarisuku alkoi kun rakuuna Fagermanin Karinaisten Mäenpäässä syntynyt Henrik-poika, joka toimi räätälinä Mäenpäässä rupesi veisaajaksi(lukkariksi) pienessä Karinaisten saarnahuonekunnassa. Kymmenen vuotta toimittuaan hänelle ilmestyi sukunimeksi Hornaues (monella tapaa kirjoitettuna). Heikki oli viisikymppinen silloin. Julius-sukuun Hornauekset liittyy ainoastaan siten, että Heikin Anna-tytär avioitui Juliuksen Simon toiseksi vaimoksi. Hornaues ja Julius-suvulla ei ole minun tietojeni mukaan yhteisiä juuria saati Spåra- sukuun. Odotetaan nyt saadaanko varmistus Juliuksen yhteydestä Spåraan ( Lähde puuttuu, ei riitä Verho tai Toropainen) Tätä Hornaues- keskustelua ei kannata jatkaa tässä ketjussa. Käydään sitä keskustelua jossakin muualla, mutta vain jos esität faktoja.

Pirkko      22.7.2010

Tämä on pitkä ketju, mutta voiko vielä esittää kysymyksiä Prungin-talon ensimm. isännistä? Ketjussa sanottiin, että "Simo mainitaan henkikirjassa 1634 vaimonsa Kerttu Simontyttären kanssa". Tarkoitetaan kai Simo Mikonpoikaa, koska hänestä on edellä ollut puhe(?) Toisessa paikassa on, että Kerttu on edellisen (Simo Simonpojan) tytär (tähän tulokseen tulin myös SAY:stä). Verhon kirjassa on Simo Mikonpojan 2. vaimo pelkkä Kerttu, mutta hän onkin siis Kerttu Simontytär ja ed. isännän Simo Simonpojan tytär. Simo Mikonpojan ensimm. vaimo oli Dordi Simontytär ja koska hän on emäntänä heti Simo Simonpojan jälkeen, voisi kuvitella, että hän olisi myös Simo Simonpojan tytär(?) Mitähän tarkoittaa SAY:ssä 1645:n kohdalla maininta Kertun jälkeen: N.h. (Mikä vaimo?) Samoin on Dordi piika N.p. Tuliko vähän sekavasti esitettyä? Olenko ymmärtänyt ihan väärin?

Prungin sukulainen      26.7.2010

Tässä olisi lisää tietoa: Yrjö Simonpoika Prunkin lapset: Avioliitto 1. Kertun eli Gertrudin kanssa Anders Yrjönpoika Prunkila Kirstin Yrjöntytär Prunkila, puoliso Jaakko Jaakonpoika Marttilan siltavouti Elisabet Yrjöntytär Prunkila, puoliso Kumilan Thomas Simonpoika Maria yrjöntytär Prunkila puoliso Kourlan Lars Sigfridinpoika Avioliitto 2. Yrjö ja Sophia Erkintytär Spåra Simo Yrjönpoika Brungius, rusthollari Yrjättylästä Marttilasta j. 1720 Yrjö yrjönpoika Prungi (Prunkila) ratsutilallinen Anna Yrjönpoika Prunkila, puoliso räätäli Johan Erkinpoika Kirstin Yrjönpoika Prunkila Lisbeta Yrjöntytär Prungi

Prungin sukulainen      26.7.2010

Anteeksi kirjoitusvirheeni Sitä sattuu kun paljon tutkii ja hutkii..Simo Yrjönpoika Brungi siis kuoli 47 vuoden iässä 22.1.1720 Marttilassa (yrjättylässä) Tiedot tulevat lähinnä perinnönjakokiistoista, joihin pyydänkin vahvistusta